Hiljaisen ilon odotus

Kaipaan rauhaa
ja hiljaista iloa,
sitä, mikä ei jännitä
poskipäitä korkealle
eikä nouse edes silmiin.

Kaipaan suomalaista
äänetöntä naurua
ja ison kämmenen kosketusta.

Kategoria(t): Ajatelmia arjessa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *