Ikiaikaista

Kaikilla on kyllin tilaa, liikaakin.
Yöllä herään hikeä valutellen
kahden pennun välistä.
Pienin kaivertuu aina vain
syvemmälle kainalooni.
Vähän isompi pitää painavaa kättään
rintakehälläni.

Illalla tarvittiin jokaiselle oma patja.
Nyt mahdumme minun kapoiselle suikaleelleni.

Kategoria(t): Ajatelmia arjessa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *